Jokainen meistä on omanlaisensa persoona, ja siksi myös motivoidumme erilaisista asioista – tai pitäisikö täsmentää, että sama motivaatio ilmenee toisissa heikommin ja toisissa vahvemmin. Eri tutkijat ovat löytäneet vaihtelevan määrän asioita, jotka meitä elämässämme motivoivat. Amerikkalainen Steven Reiss kehitti RMP-motivaatioteorian ja siihen liittyvän persoonallisuustestin, jolla mitataan 16 elämän perusmotivaatiota ja niiden vahvuutta eri ihmisillä. Tuon testin avulla jokaiselle henkilölle voidaan laatia henkilökohtainen motivaatioprofiili.

Reissin teorian avaamiseksi on syytä luetella nuo 16 motiivia sekä niistä kunkin motiivin ääripäät. Tietyt motiivit ihmisillä voivat olla jommassa kummassa ääripäässä, kun taas toisaalta usein motiivien vahvuus riippuu tilanteesta – voisiko sanoa että ollaan siellä ääripäiden välissä.

Valta
Vahva vallan tarve: halu päättää, vaikuttaa ja suorittaa. Heikko vallan tarve: halu palvella tai jättää muut rauhaan.

Riippumattomuus
Vahva riippumattomuuden tarve: halu olla vapaa ja pärjätä itse. Heikko riippumattomuuden tarve: keskinäisen riippuvaisuuden tarve.

Uteliaisuus
Vahva uteliaisuus: tarve ajatella ja tietää kaikesta kaikki. Heikko uteliaisuus tarve: tarve konkreettiseen, pragmaattiseen toimintaan.

Hyväksyntä
Vahva hyväksynnän tarve: halu kuulua joukkoon. Heikko hyväksynnän tarve: itsevarmuutta ruokkiva ympäristö ja olosuhteet.

Järjestys
Vahva järjestyksen tarve: halu organisoida, järjestää ja pitää paikat puhtaana. Heikko järjestyksen tarve: halu improvisoida ja muuttaa suunnitelmia.

Säästäminen
Vahva säästämisen tarve: ”tämäkin pitää säästää”. Heikko säästämisen tarve: halu käyttää resursseja tai luopua niistä.

Kunnia
Vahva kunnian tarve: halu olla lojaali ja tehdä ”oikein”. Heikko kunnian tarve: halu joustaa periaatteista tavoitteiden vuoksi.

Idealismi
Vahva idealismin tarve: ”jätän maailman parempana jälkeeni”. Heikko idealismin tarve: realistinen käsitys maailmasta.

Sosiaaliset kontaktit
Vahva sosiaalisten kontaktien tarve: halu tutustua ihmisiin ja saada seuraa. Heikko sosiaalisten kontaktien tarve: halu olla omassa rauhassa.

Perhe
Vahva perheestä huolehtimisen tarve: lasten hyvinvointi oman hyvinvoinnin edelle. Heikko perheestä huolehtimisen tarve: halu olla sitoutumaton.

Status
Vahva statuksen tarve: ”koska olen sen arvoinen”. Heikko statuksen tarve: ”olemme kaikki samanarvoisia”.

Kosto
Vahva koston ja voittamisen tarve: halu voittaa ja saada hyvitys. Heikko koston ja voittamisen tarve: sovitellen parhaaseen lopputulokseen.

Esteettisyys
Vahva esteettisyyden tarve: kauneutta elämään. Heikko esteettisyyden tarve: asioiden askeettisuus ja yksinkertaisuus.

Syöminen
Vahva syömisen tarve: ruoka on elämän suuri nautinto. Heikko syömisen tarve: ruoka on välttämättömyys hengissä pysymiseksi.

Ruumiillinen aktiivisuus
Vahva ruumiillisen aktiivisuuden tarve: ”pakko päästä liikkeelle”. Heikko ruumiillisen aktiivisuuden tarve: ”mielummin rentoudun sohvalla”.

Rauhallisuus
Vahva rauhallisuuden tarve: halu olla stressivapaa ja ennakoida riskejä. Heikko rauhallisuuden tarve: elämä on jännittävä seikkailu.

Itse koen motivaation tunnistamisen erityisen tärkeäksi liike-elämän eri tilanteissa – jos toki jokaisen olisi hyvä selvittää myös omat motivaationsa henkilökohtaisessa elämässä. Parhaita käyttökohteita ovat rekrytointiprosessi, myynti- ja asiakaspalvelutilanteet sekä ihmisten johtaminen. Jos rekrytointitilanteessa tunnistamme hakijan motivaatiot, meidän on helpompi peilata hänen sopivuuttaan kyseiseen tarjolla olevaan työtehtävään. Jos taas myynti- ja asiakaspalvelutilanteessa tunnistamme asiakkaan motivaatiopohjan, meidän on helpompi ”vetää oikeista naruista” ja saada hänet ostamaan niillä motiiveilla jotka häntä kiehtovat ja joihin hän päätöksensä perustaa. Ihmisten johtamistilanteessa helpottaa suuresti se, että tunnistamme ja tiedämme johdettavien motiivit. Ja kun myös omat motiivimme ovat selvillä, niiden sovittaminen muiden motiiveihin on helpompaa kuin tilanteessa, jossa emme tunnista riittävän hyvin omia – saati sitten toisten motiiveja.

Vaikka tuntisimmekin oman motivaatiopohjamme, ja tunnistaisimme päämotiivit myös toisissa henkilöissä, ei kommunikointi silti välttämättä ole helppoa. Motiivit voivat vaihdella myös tilanteen ja mielialan mukaan. Stressi, väsymys ja se kuuluisa ”huono päivä” heilauttaa myös motiivejamme usein poikkeukselliseen suuntaan. Henkilön parhaalla ja huonoimmalla päivällä voi olla hyvinkin suuri ero, ja esimerkiksi pitkissä työ- ja asiakassuhteissa nuo molemmat puolet yleensä nousevat esiin. Väsyneenä ihminen käyttäytyy usein eri tavalla kuin virkeänä, ja myös motivoitumisen taso voi muuttua sen ohessa.

Tunnistatko sinä asiat mitkä sinua motivoivat, ja kuinka vahvasti ne sinulla eri tilanteissa esiintyvät? Toisaalta on hyvä pohtia sitä, että millaisia vaikutuksia näille motiiveilla on nykyisessä työssäsi. Oletko oikeassa työssä joka tukee vahvoja motiivejasi ja tuo elämääsi arvokasta sisältöä, vai pitäisikö sinun suunnata kokonaan uudelle uralle?