On vaikea johtaa muita ellei osaa johtaa itseään. Rehellisesti sanoen en aina pidä termistä itsensä johtaminen, koska hyvin pitkälle siinä on kyse omista ajanhallintataidoista ja itsekurista. Muuttuvassa maailmassa johtajuus ja johtaminenkin on murroksessa, ja se vaatii meiltä kaikilta tietojen päivittämistä ja uuden oppimista. Oppiminen on oivallusta, kokeilemista ja tekemistä, ja tekemisen ”säätämistä” entistä parempaan suuntaan. Oppimiseen kuuluu myös uskallus tehdä virheitä ja oppia niistä.

Maailma muuttuu ja johtajuus sen mukana!

Riippumatta siitä, oletko jo tällä hetkellä johtotehtävissä, on aina aiheellista kysyä, että jos kaikki saisivat valita esimiehensä, kuinka moni valitsisi sinut? Oletko koskaan itse miettinyt mikä tekee/tekisi juuri sinusta hyvän johtajan muille? Ja toisaalta, mitä haasteita johtamistavassasi voisi tulla eteen? Johtajuudelle ei ole olemassa mitään yhtä ja ainoaa oikeaa määritelmää, mutta itse arvostan mm. suunnan näyttämistä omalla esimerkillä ja valmentavaa ryhmän/henkilön kouluttamista.

Kuinka moni valitsisi sinut esimiehekseen?

Onnistunut johtajuus on tilanne-, henkilö- ja organisaatiosidonnaista. Johtajuus määrittyy aina johdettavien kautta. Ilman muita ihmisiä johtajuutta ei ole. Jos sinä olet tai olisit johtaja, mitä muut ovat valmiita tekemään sinun vuoksesi vapaaehtoisesti? Miksi he tekisivät niin? Miten sinä johtajana ja esimiehenä kehität alaisiasi, ja teet heistä parempia oman alansa ammattilaisia – ja samalla myös parempia ihmisiä.

Mietitkö koskaan, miten sanoa parhaiten juuri se viesti, minkä haluat välittää vastaanottajalle? Tehokkainta viestintä on aina kasvotusten, vai milloin viimeksi kuulit johtamisongelmasta, joka ratkaistiin erinomaisesti lähettämällä sähköposti? Kasvokkain tapahtuva viestintä on ja sen pitäisi olla pääasiallinen ja olennaisin viestintätapamme. Ilman kasvokkaisuutta ei ole parhaita ratkaisuja eikä toimivaa viestintää, sillä muissa viestintätavoissa viestinnän teho kärsii voimakkaasti.

Pelkät sanat ovat vain 7 % viestintätehosta, eli tilanne jossa lähetät vastaanottajalle sähköpostin, tekstiviestin tai pikaviestin. Puhelulla saat jo 38 % viestintätehoa lisää, kun ääni- ja äänenpainot tulevat sanojen tueksi. Johtajuus on aina viestintää, mutta viestintä ei ole aina johtamista. Johtaja välittää tietoa ja informaatiota joko sanallisesti tai sanattomasti. Usein johtaja viestii koko olemuksellaan – onhan pelkästään kehonkielen, ilmeiden ja eleiden osuus kokonaisviestinnästämme jopa 55%. Hyvä johtaja on myös hyvä viestijä.

Mietitkö koskaan miten johtajana saat viestisi parhaalla mahdollisella tavalla perille? Ja miten vastaanottaja reagoi nykyiseen tapaasi viestiä?

Millainen viestintä sitten on hyvää johtajuutta? Hyvän viestinnän määritelmässä on mukana tiedon ja informaation välittäminen, yhteisymmärryksen luominen, yhteistoiminta ja vuorovaikutus sekä tavoitteellisuus. Se, miten viestintä vaikuttaa ja millainen teho sillä on, riippuu siitä kuka viestii, kenelle viestitään, miten viesti välitetään, missä tilanteessa viesti annetaan, ja millaisesta viestistä ylipäätään on kyse. Viestin vastaanottaja miettii aina sitä, että miksi ihmeessä sanasi painaisi nyt/täällä/meille?

Meidän on helpompi uskoa ja vastaanottaa viestejä henkilöltä, joka hymyilee, kuuntelee minua tarkasti, on vilpittömän kiinnostunut minusta ja ajatuksistani, rohkaisee minua puhumaan itsestäni ja joka saa minut tuntemaan itseni tärkeäksi. Samat asiat pätevät myös hyvään johtajaan ja esimieheen.

Johtaminen ja viestintä perustuu pitkälti luottamukseen, ja luottamus on aina ansaittava. Ihminen ei avaudu toiselle ennen kuin luottamus on olemassa – olipa kyse alaisesta tai asiakkaasta, tai johtajasta itsestään. Luottamuksen rakentaminen vaatii toiseen tutustumista, ja toiseen voi tutustua osoittamalla häneen aitoa kiinnostusta ja välittämistä, ja esittämällä hyviä kysymyksiä hänelle.

Ilman luottamusta viestinnästä tulee hyvin hankalaa!

Kun esim. oma esimiehesi tutustuu sinuun ja on kiinnostunut sinusta, mielessä pyörivät todennäköisesti mm. seuraavat kysymykset:
Voiko sinuun luottaa?
Myönnätkö virheesi ja puutteesi?
Oletko persoonasi vai tittelisi?
Onko johdossasi turvallista? Uskaltavatko muut esittää ideoita, mokata, olla omia itsejään jne.
Jaatko tietoa niin avoimesti kuin pystyt?
Tuetko muiden kasvua?
Kuka on johtamisesi etusijalla?
Tunnetko ihmiset? Tuntevatko ihmiset sinut?
Tunnetko heidän työnsä?
Onko sinua näkynyt viime aikoina?

Hyvään johtamiseen kuuluu sekä palautteen antaminen, että sen vastaanottaminen. Rakentavassa palautteessa yritetään löytää palautteeseen positiivinen ja kehittävä tulokulma. Silti usein hyväkin palaute jää syystä tai toisesta antamatta. Jostain syystä sana palaute mielletään usein synonyymiksi sanalla kritiikki, vaikka asia ei näin olekaan. Mistä et anna positiivista palautetta, sitä ei opita. Mistä et anna negatiivista/rakentavaa palautetta, se on sallittu.

Johtaminen on välttämätöntä, mutta ei aina helppoa. Olitpa itse johtaja tai johdettava, ole armollinen itsellesi. Ole vaativa, mutta maalaisjärjen ja ”hyvän maun” rajoissa. Ensijainen tavoite kaiketi on kuitenkin kehittyä, oppia ja tulla paremmaksi ihmiseksi ja oman alansa ammattilaiseksi – ja se on yhteinen asia sekä johtajalle että johdettaville.